Monella saattaa siintää mielessä unelma sisustussuunnittelijan ammatista ja halu päästä sisustamaan upeilla pöydillä ja tuoleilla taloja, toimistoja, kartanoita ja kesämökkejä. Sisustussuunnittelijan ammattiin kuuluu kuitenkin paljon sellaista, jota ei ihan heti tule ajatelleeksi.
Sisustusarkkitehdin vaihtelevat työtehtävät
Sisustusarkkitehti suunnittelee sisustuksia sekä julkisille tiloille että yksityiskodeille. Hän saattaa työskennellä joko sisustusarkkitehti- tai arkkitehtitoimistossa tai sitten yksityisyrittäjänä. Kummassakin tapauksessa työajat ovat kuitenkin joustavat, ja töitä tehdään yli tavanomaisten toimistotuntien.
Koska suunniteltavat kohteet eivät kaikki ole omassa kotikaupungissa, kuuluu ammattiin myös matkustamista sekä kotimaassa että ulkomailla. Sisustusarkkitehti suunnittelee tyypillisesti julkisia käyttötiloja kuten myymälöitä, toimistoja, ravintoloita ja muita liiketiloja. Myös muut julkiset tilat, kuten kirjastot, museot, opetustilat, sairaalat ja päiväkodit kuuluvat sisustusarkkitehdin mahdollisiin asiakkaisiin.
Asiakassuhde avainasemassa
Ilman asiakkaita ei sisustusarkkitehdilla ole töitä, joten asiakassuhteen hoito on avainasemassa. Sisustusarkkitehdin ammatti on eräässä mielessä palveluammatti, sillä siinä täytyy ottaa huomioon asiakkaan toiveet ja pystyä jopa lukemaan rivien välistä sitä, mitä asiakas on hakemassa. On tärkeää eläytyä tilan käyttäjien maailmaan ja mitä he tilassa tekevät sekä siihen, mitä toivomuksia heillä uuden sisustuksen suhteen on.
Ammatti vaatii sekä yhteistyökykyä että oma-aloitteisuutta ja taitoa luoda oma näkemys, johon sisältyy myös asiakkaan omat odotukset esimerkiksi tilojen toiminnallisuuden suhteen. Esteettinen näkemys ja luovuus kohtaavat käytännöllisen ongelmanratkaisukyvyn ja rakenteiden ja materiaalien tuntemuksen.
Taidetta ja trendejä
Sisustusarkkitehti aloittaa toimeksiannon saatuaan luonnostelemisen kynän ja paperin avulla. Tässä vaiheessa annetaan mielikuvituksen lentää, kuitenkin suunniteltava tila mielessä pitäen. Sisustuksen suunnittelu on luova prosessi ja jokaisella on omat niksinsä päästä taiteelliseen luomisvireeseen. Inspiraatiota ei aina kannata odottaa, vaan flow-tilaan pääseminen onnistuu myös tarkoituksella.
Sisustussuunnittelijan täytyy tuntea myös trendit, ja sitten päättää missä mittakaavassa haluaa noudattaa niitä. Sisustussuunnittelijalle muodostuu, ja se usein myös rakennetaan, suunnittelijaprofiili, joka erottaa hänet muista alan osaajista ja antaa hänen työlleen omaleimaisen jäljen. Sisustussuunnittelijan tärkeä työväline onkin oma portfolio.
Käytäntöä ja lupia
Paitsi taidetta ja luovuutta, tarvitaan sisustussuunnittelijan ammatissa myös organisaatiokykyä ja laskupäätä. Suunnitteluprosessi pitää aikatauluttaa ja budjetoida. Toimeksianto saattaa vaatia myös erilaisten lupien hankkimista, joten myös ne pitää hoitaa kuntoon.
Sisustussuunnittelijan tulee myös luoda hyvät suhteet tavarantoimittajiin ja urakoitsijoihin, sillä yhteistyön heidän kanssaan pitää olla saumatonta. Lisäksi täytyy olla sinut tietotekniikan kanssa, sillä paitsi kynää ja paperia, käytetään suunnittelun eri vaiheissa myös erilaisia suunnitteluohjelmia.
